Pyri onnistumaan, älä välttämään virheitä

Pennun kehityksessä on herkkyyskausia jolloin eri osa-alueet käyttäytymisessä muovautuvat herkästi. Hyrkkyyskausien rajat ovat asteittaisia, kehitystä tapahtuu myös jokaisen herkkyyskauden jälkeen, mutta se ei käy helposti. Kaikkien rotujen herkkyyskaudet ajoittuvat samoihin aikoihin, vaikka niiden alkamisessa ja loppumisessa on perinnöllisiä eroja. Jokaisella synnynnäisen käyttäytymis osa-alueella ( esim. vartiointivietti/suojelu ) on oma herkkyyskautensa, tällöin oikeissa olosuhteissa käytös pääsee kehittymään.

Koiran geeniperimä edesauttaa käyttäytymismuotojen ilmaantuvuudessa. Käyttäytymismallien tullessa esiin niitä voidaan joko vahvistaa tai yrittää hillitä. Ympäristön sopivat ärsykkeet tuovat geeniperimän käyttäytymismalleja esiin. Synnynnäinen käyttäytyminen jää usein heikoksi jos koira pidetään täysin erossa kyseisen käyttäytymisen käynnistävistä tilanteista herkkyyskauden ajan.

RAKENNA PERUSTUKSET RAUHASSA

 Pennulle pureminen on yhtä luontaista kuin ihmislapselle käsillä kiinni tarttuminen. Pentu leikkii ensimmäiset viikkonsa sisarusten kanssa, juurikin tarttumalla toisia turkista hampailla kiinni. Uudessa kodissa se tietenkin yrittää samoja tapoja leikkiä. Tällöin kannattaa pennulle tarjota mahdollisimman paljon materiaalia mihin se saa tarttua hampailla. Mikäli turvallisia ja sallittuja purtavia ei ole saatavilla, pentu varmasti keksii purtavat itse, esimerkiksi tv-tason kulmasta. Pennun lähestyessä ihmistä sille voidaan tarjota lelu johon hampaat saa upottaa, lelulla voidaan leikkiä yhdessä. Leikkiminen vahvistaa koiran ja ihmisen välistä suhdetta.

Herkkyyskaudet kannattaa hyödyntää pennun koulutettavuuteen, tällöin pennun kutakin käyttäytymismallia on helppo muokata. Pentu säätää käytöstään saamansa palautteen mukaan, jolloin koulutus ja tapojen opettelu on tärkeää.

Istuminen, luoksetulo ja luopuminen ovat ensimmäisiä asioita joita pennun kanssa kannattaa alkaa harjoitella heti kun pentu saapuu kotiin. Mieti opetettavat käskyt valmiiksi ennen harjoittelun alkua, esimerkiksi luoksetulossa onko käsky "TÄNNE" vai "TÄÄLLÄ" vai kenties "TULE". Luopumisen käskynä "IRTI", "JÄTÄ". Käskyjen ei tarvitse myöskään välttämättä olla suomenkielisiä, mutta pyri yhdenmukaisuuteen harjoituksia tehdessäsi.

Koira oppii silloinkin kun sitä ei opeteta tietoisesti. Se tarkkailee tilanteita ja ihmisiä ja toimii niin miten se huomaa saavansa parhaiten palkinnon eli herkkuja tai huomiota.  Joskus toruminen voi olla tyynyä järsivän pennun mielestä palkinto, näin se saa vihdoin huomiota ajatuksissaan olevalta ihmiseltä. Silloin ihminen voi vahingossa vahvistaa juuri sitä käyttäytymistä mistä halutaan eroon. Koira tekee niitä asioita joita se itse kokee kannattavaksi !

Toimiva vuorovaikutussuhde voidaan nimetä myös johtajuudeksi.

Perustan rakentaminen ihmisen ja pennun välille on erittäin tärkeää. Luottamussuhteen luominen rakentuu hiljalleen, siihen tarvitaan niin yhteistä touhua kuin yhteisiä köllöttelypäiviäkin.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää

Koirankoulutuksen perustan ollessa kunnossa ongelmia ei tule, tai no tulee niitä mutta ne ovat helpommin ratkaistavissa. Jos koirankoulutuksessa törmätään jatkuviin ongelmiin kertoo se siitä että perusta on huonossa kunnossa. Koiran ja ohjaajan suhde ei toimi. Asioilla ei ole mikään kiire, oikeat keinot motivointiin ja hallintaan tuovat vahvan perustan koulutukseen.

Oppiminen, epävarmuus ja pelko eivät sovi yhteen.

Oppiminen perustuu halutun käytöksen lisääntymiseen, joten koulutuksen tulisi perustua oikean käytöksen vahvistamiselle, ei keskitytä siihen mitä koira tekee väärin. Palkitaan koiraa halutusta käytöksestä.  Täytyy siis muistaa:

oikean käytöksen vahvistaminen on oppimisen edellytys.

1. Palkitse riittävästi
2. Motivoi hyvin
3. Nosta vaatimustasot koiran tason mukaan
4. Tauota riittävästi koulutuksien välillä
5. Säätele toistojen määrää (mielekäs toiminta)
6. Palkitse oikeaan aikaan
7. Anna koiran olla aktiivinen
8. Lisää ärsykkeitä koiran tason mukaan

Koiran  palkitseminen oikeaan aikaan on erittäin tärkeää jotta koira yhdistää oikein tekemänsä asian palkintoon. Esimerkiksi istumaan opettelussa ei koiraa palkata kun pylly on jo takaisin pystyssä.

Erilaisten ruokapalkkioiden kuljettaminen mukana kannattaa aina. Syöminen rauhoittaa koiraa ja se sopii useimpiin harjoituksiin. Namia menee alussa paljon, koulutuksessa toistoja tarvitaan lyhyen ajan sisällä kymmeniä, satoja jopa tuhansia. Kun koira vasta opettelee asiaa, sen todella pitää saada palkinto joka kerran onnistuessaan. Muuten sille jää epäselväksi, mistä tarkalleen ottaen palkinnon saa. Vaikeimpiin harjoituksiin kannattaa valita erikoisherkkuja mitä ei muulloin saa ! Koiran ei välttämättä tarvitse syödä ruokaansa kupista ollenkaan, ruuan eteen voi hyvinkin tehdä töitä ja palkkiona on ruoka. Ruuan voi myös antaa virikeleluista tai - alustoista etsimällä. Koiran pitäminen koulutuksen nimissä nälässä on tuomittavaa, se ei auta koiraa ymmärtämään, mitä pitäisi tehdä. Liiallinen näläntunne myös vaikeuttaa oppimista.

Teelusikallinen ennakointia vastaa kattilallista jälkihoitoa, ongelmien ehkäisy on helpompaa kuin niiden korjaaminen.

Harva koira on aggressiivinen joka tilanteessa, käytös liittyy tiettyyn tilanteeseen tai opittuun käytökseen. Kun aggressiivisuudesta on haittaa, on tärkeintä ensin tunnistaa mistä aggressivisuus johtuu. Käytöksen taustalla olevan syyn selvittäminen on välttämätöntä, koska ilman ongelman syytä ei voi löytyä pysyvää ratkaisua. Koulutusneuvot joissa kaikkeen on sama ratkaisu on tuhoon tuomittuja.

On paljon helpompaa selitellä asioita kuin tehdä niille jotain.

Usein syitä ongelmakäytökseen haetaan ulkoisista tekijöistä tai koirasta itsestään. Yleensä johtajuusongelmana ilmenevät sellaiset asiat, jotka on tehty väärin, jätetty tekemättä tai tehty epämiellyttäväksi koiralle. Koiran tehdessä jotain väärin, mieti voiko se johtua toiminnastasi ennen kuin syytät koiraa.

Johtaminen on sitä että ottaa vastuun omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Parista kerrasta koirat eivät yleensä opi, tilanteiden tulee toistua useita kymmeniä kertoja. Koiranomistajat usein unohtavat tämän ja hylkäävät pian jonkin koulutuskeinon käytettyään sitä muutamia kertoja. Strenssaantunut koira ei opi kunnolla. Koiran yleinen hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti sen oppimiskykyyn ja käytökseen. Mitään sellaista käytöstä mitä koiralle ei ole opetettu ei voida koiralta vaatia. 

Huomioimattomuutta voi käyttää rankaisuna ja huomiota vahvisteena, kumpikin täytyy ajoittaa oikein. Kun koira tekee ei-toivottuja asioita älä huomioi koiraa, kun koira kuitenkin käyttäytyy toivotulla tavalla pitää myös oman reaktion vaihtua sellaiseksi jotta koira ymmärtää milloin se tekee oikein. Muista johdonmukaisuus.

Canarion kunnioitus on ansaittava. Sääntöjen noudattaminen tehdään opetuksella kannattavaksi. Ilman selkeitä sääntöjä kunnioitusta ei saavuteta. Tärkeintä on opettaa koiralle se mikä on oikein ja mikä ei ole sallittua. Säännöt tuovat koiralle turvallisuutta ja hyvinvointia.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::